John Myers
Metsät ovat maapallomme todellisia aarteita. Metsät voisivat taistella hirvittävää köyhyyttä ja nälänhätää vastaan monissa osissa maailmaa. Koska metsät ovat parhaat terveellisen ruoan toimittajat. Nyt tutkijoiden maailma on myös havainnut, että metsien lisääminen ei ratkaisisi vain ilmasto-, vaan myös nälkäongelmaa. Ei tietenkään mitä tahansa metsiä. Ratkaisu olisi metsäpuutarhat! Metsäpuutarhojen ruoka on ravitsevaa, edullista ja terveellistä!
Metsä: terveellisin ravinnonlähde
Joka yhdeksäs ihminen maailmassa kärsii nälästä, enimmäkseen Afrikassa tai Aasiassa.
Köyhille kansoille annetaan usein ruokaa maitojauheen ja viljan muodossa nälkäongelman lievittämiseksi. Sillä selviää tarvittaessa, mutta se ei ole pitkällä tähtäimellä tervettä – ei ihmisten eikä heidän tulevaisuutensa kannalta.
Metsät sen sijaan pystyivät ratkaisemaan nälkäongelman lisäksi monia muita ongelmia. He eivät vain antaisi ihmisille mahdollisimman terveellistä ruokaa. Metsät loisivat myös taas näkökulmia – kuten yli 60 eri puolilta maailmaa kotoisin olevaa tiedemiestä on nyt osoittanut yksityiskohtainen analyysi.
Metsäraportin julkaisi maailman suurin metsätutkijoiden verkosto – International Union of Forest Research Organisations (IUFRO).
Se korostaa, kuinka tärkeää on säilyttää tai palauttaa maailman köyhimpien ihmisten pääsy metsään. Koska metsä on paras ja terveellisin ravinnonlähde. Eikä vain sitä!
Metsät pelastavat ihmishenkiä!
Metsät tarjoavat myös elinympäristöjä, polttopuuta ja rakennusmateriaaleja, voivat hidastaa ilmastonmuutosta ja samalla suojata myrskyiltä ja maaperän eroosion uhalta kaikkialla – mitä ei perinteisistä pelloistamme voi sanoa.
Päinvastoin! Peltojen tuotantokapasiteetit ovat aina rajalliset, maaperät uupuvat, tuuli ulvoo niiden ylitse ja paradoksaalista kyllä, metsiä tuhotaan yhä enemmän uusien peltojen luomiseksi.
Konkreettisesti peltomaan laajeneminen on vastuussa 73 prosentista maailman metsien häviöstä.
On kuitenkin selvää, että maailman väestöä ei voida ruokkia pelkästään tyypillisellä peltoviljelyllä.
Metsät voisivat kuitenkin varmistaa korkealaatuisimman ruoan ravinnon monilla nälän ja köyhyyden vaivaamilla alueilla.
Metsät uhmaavat ilmastoa ja säätä
”Maataloustuotteiden massatuotanto on erittäin herkkä äärimmäisille sääolosuhteille, jotka saattavat lisääntyä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä.
Tieteelliset todisteet osoittavat, että metsät täällä ovat paljon vähemmän haavoittuvia ja helpompia hoitaa", sanoi Christoph Wildberger, IUFRO:n käynnistämän Global Forest Expert Panel Initiativen (GFEP) koordinaattori.
Ja Bhaskar Vira Cambridgen yliopistosta, joka johtaa metsää ja elintarviketurvaa käsittelevää maailmanlaajuista metsäasiantuntijapaneelia, lisää:
”Tutkimuksessa näytämme vaikuttavia esimerkkejä, joiden tarkoituksena on osoittaa selkeästi, kuinka metsät ja puut täydentävät erinomaisesti maataloustuotantoa ja – erityisesti kohtalon vaivaamilla alueilla – voivat edistää siellä asuvien ihmisten tuloja. .”
Metsäpuutarhan neljä kerrosta
Emme tietenkään puhu tyypillisistä monokulttuureista, joita teollisuusmaissa nykyään kutsutaan metsiksi. Sillä kuusimetsä tai tammimetsä ei voi ruokkia ihmistä.
Sitä vastoin metsäpuutarhoiksi kutsuttujen aartojen metsät ovat kysyttyjä. Nämä ovat sekakulttuureja, jotka on jaettu useisiin "tarinoihin" ja vaativat vain vähän hoitoa.
- Yrtit, luonnonvaraiset kasvit ja monivuotiset vihannekset viihtyvät ensimmäisessä kerroksessa.
- Marjapensaita toisessa kerroksessa.
- Kolmannessa kerroksessa on matalia hedelmäpuita ja pieniä pähkinäpuita, ja tropiikissa myös banaaneja ja papaijaa.
- Neljännessä kerroksessa kasvaa kaikissa kerroksissa korkeita puita (esim. pähkinät, avokadot), palmuja (esim. kookospähkinä, taatelit) ja kiipeilykasveja (rypäleet, passionhedelmät jne.).
Elämää metsästä: ruokaa, rakennusmateriaalia ja polttoainetta
Tämän tyyppiset metsät tarjoavat hyvin erilaisia ravinteita ja luonnonvaroja:
Puiden hedelmät ravinnoksi
Puiden hedelmät eivät ole vain hedelmiä sellaisina kuin me ne tunnemme. Ne ovat ihanteellisia ruokia, jopa peruselintarvikkeita.
Tavallisten hedelmien lisäksi puun hedelmiä ovat myös pähkinät, avokadot, johanneksenleipäpuu, durian, leipähedelmä, sapota, safe ja monet muut tropiikin hedelmät, joissa on usein runsaasti rasvaa ja proteiinia.
Puun hedelmät sisältävät usein erittäin runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, joten ne voivat tarjota perustan monipuoliselle ruokavaliolle, joka on paljon terveellisempää kuin esimerkiksi viljasta valmistettu ruokavalio.
Esimerkiksi afrikkalaisen johanneksenleivän tai raakojen cashewpähkinöiden kuivattujen siementen rautapitoisuus on verrattavissa tai huomattavasti korkeampi kuin kananlihan rautapitoisuus.
Eläinruoat – Villieläinten liha
Siellä missä on metsiä, siellä on myös paljon eläimiä. Luonnonvaraiset eläimet löytävät jälleen elinympäristönsä – ja missä on vesistöjä, kalaa voidaan pyytää.
Kaakkois-Aasiassa hyönteisillä on myös tärkeä rooli ravitsemuksessa. Esimerkiksi saagopalmukäräskän rasvatukka on tärkeä proteiinin lähde joillakin alueilla.
Jos koet sen rumalta, se johtuu vain siitä, että et ole tottunut siihen. Pohjimmiltaan kourallisen toukkojen syöminen ei ole sen inhottavampaa kuin lihapalan syöminen. Ja jos olisit kasvanut Kaakkois-Aasiassa, se olisi sinulle maailman normaaliin asia – aivan kuten etanoiden syöminen on ihanaa ranskalaiselle tai espanjalaiselle.
Hyönteiset tarjoavat edullisen ja runsaan proteiinin, rasvojen, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteen – lyhyesti sanottuna ihanteellinen ruoka, ainakin muihin eläinproteiinin lähteisiin verrattuna.
Tämän seurauksena monia Kaakkois-Aasian metsiä ja metsäalueita hoitavat jo paikallisesti järjestäytyneet yhteisöt, jotka keskittyvät syötävien hyönteisten runsauden lisäämiseen.
Polttopuut ja rakennuspuut
Metsät ovat tietysti myös polttopuun ja puuhiilen lähde. Näin ihmiset voivat keittää vettä ja siten suojautua sairauksilta. He voivat valmistaa aterioita ja tietysti lämmittää talonsa. Ja voit myös rakentaa taloja puusta.
Ruokaa ja elinympäristöä karjalle
Metsät toimivat myös mehiläisten ja muiden pölyttäjien elinympäristönä ja takaavat siten hyvän hedelmä- ja vihannessadon. Samoin monia lehtipuita voidaan käyttää eläinten ruokintaan, jolloin metsät monilla alueilla mahdollistaisivat lihan ja maidon tuotannon ylipäänsä.
Metsät tulonlähteenä
Metsäraportissa todetaan myös, että lähes joka kuudes on metsästä riippuvainen ravinnonsaannin tai jopa tulojensa vuoksi.
Sahelissa puut ja niihin liittyvät luonnonvarat edustavat noin 80 prosenttia kokonaistuloista, mikä johtuu suurelta osin karitepähkinätuotannosta.
Lisäksi, koska mitä alhaisempi vauraus on, sitä suurempi on metsän osuus kotitalouksien tuloista, on kiireellisesti suojeltava metsiä maailman köyhillä alueilla tai istutettava metsiä – erityisesti niitä, jotka kärsivät myös kuivuudesta ja selviytyä muiden ilmastokapristen kanssa.
Esimerkiksi Afrikan maassa Tansaniassa on jo aloite niin kutsuttujen Allan Lacki -siementen tuotannon lisäämiseksi. Tästä voidaan saada ruokaöljyä, jolla olisi suuri potentiaali globaaleilla elintarvikemarkkinoilla.
Metsäpuutarhat terveellistä ruokaa varten maailmanlaajuisesti
Tulevaisuudessa metsällä pitäisi siis olla erittäin tärkeä rooli maailmanlaajuisessa ruokatuotannossamme.
Sen hedelmien tulisi täydentää tavallisia satoja siten, että lisäpeltoja ei tarvitse luoda. Kyllä, olisi jopa ihanteellista muuttaa peltoja takaisin metsäpuutarhoiksi.
Se ei kuitenkaan ole niin helppoa – ei ainakaan Euroopan alueilla.
Jos omistat pellon, yritä saada metsäpuutarhalupa ja tuottaa sitten terveellistä ruokaa. Se ei tule olemaan helppoa, mutta jonkun on aloitettava…
Se ei ole helpompaa kolmannen maailman maissa. Koska Monsanto & Co hallitsee siellä ja metsässä, et voi levittää geenisiemeniä tai ruiskuttaa Roundupia…
Kriisin aikana metsät voisivat kompensoida siihen liittyvää ruokapulaa. Sillä kun kuivuusjaksot, epävakaat markkinahinnat, aseelliset selkkaukset ja muut kriisit iskevät, normaalin ruoan tuotanto pysähtyy. Metsät voisivat saada hänet kiinni ja suojella häntä.
Ehkä metsäraportti voi myös auttaa varmistamaan, että metsät saavat vihdoin ansaitsemansa arvostuksen! Sehän ilmestyi vähän ennen lopullista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyä, jotka muiden globaalien haasteiden lisäksi ensisijaisesti on tarkoitettu köyhyyden ja nälän vähentämiseen.
Waldin raportti tarjoaa arvokkaita näkemyksiä siitä, kuinka pitkälle YK voi toimia saavuttaakseen tavoitteensa poistaa maailmanlaajuinen nälänhätä vuoteen 2025 mennessä.
Kuinka mahtavaa olisikaan, jos metsän ja sen elintarvikkeiden annettaisiin olla tässä merkittävässä roolissa!
